No niin, tänäaamuna sitten lähdettiin ajelemaan pikkuhiljaa kohti Suomea. Aamulla nappasin tuon ensimmäisen kuvan leirintäalueelta; tuommoisia mökissä kiinni olevia asuntovaunuja oli Norjassa paljon; asuntovaunu ihan seinässä kiinni ja asuntovaunun ovesta pääsi suoraan mökkiin! Muutenkin asuntovaunuja ja -autoja oli Norjassa lähes jokaisen talon pihassa, mikä ihmetytti.
Oli taas kaunis aamu lähteä ajelemaan.
Huomasin tänään, että maisemiin ja hurjiin vuoristoratateihin on ehtinyt tottumaan; enää ei varpaita niin paljon vihlonut mutkaisilla teillä.
Kuvassa tuo kallio ei näytä ollenkaan niin vaaleanpunaiselta, miltä se luonnossa näytti.
Tietöitä oli paljon Norjan puolella. Välillä näytti hurjalta, kun iso kaivinkone "roikkui" jyrkänteen reunalla, välillä osaksi tyhjän päällä...
Muutenkin paikalliset ajoivat melko lujaa, rekatkin ohittelivat rohkeasti.
Ihmeteltiin taas tänään, kun kello kaulassa olevat lampaat makoilivat pitkin teitä: ei Suomessa kävisi laatuun ollenkaan tämmöinen... Vaarallisia ovat, kun eivät edes autoa oikein osanneet pelätä. Mutta suloisia <3
Kiviä, kiviä... Nämä kivipengerrykset olivat kauniita.
Tämä silta vei Norjan puolelta Suomen puolelle, Tenojoen yli Ylitimme rajan joskus neljän aikaan iltapäivällä.
Suomen maisemat tuntuivat niin kotoisilta -ja kauniilta myös. Ollaan tuleva yö Ivalossa, hotelli Kultahipussa :) Se kruunatkoon tämän reissumme josta jäi monta mukavaa muistoa <3 Ja kohta pian saan rutistaa omia rakkaita tenavia.
Oma maa mansikka
muu maa mustikka :)
